sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Päivä uudessa vaipassa

Päiväni pelastui tänään ihanalla tavalla, kun sain eräältä nimettömältä henkilöltä erikoisen mukavan lahjan: kaksi kappaletta ihka oikeita Bambino-merkkisiä aikuisten vauvojen vaippoja! Äärimmäisen söpöillä kuvioilla koristellut, paksut muovipintaiset teippivaipat tekivät perinteisestä ostospäivästäni kertaheitolla jännittävämpää.

Lienee paras aloittaa hiukan kauempaa: Olen, kuten tiedetään, kiinnostunut suuresti aikuisten vaipoista ja niihin liittyvästä alistamisen ja nöyryytyksen tunteesta. Rekisteröidyin taannoin jopa eräälle kyseistä fetissiä käsittelevälle foorumille ja tulin julkaisseeksi siellä tarinankin ("MARIKA"). Jostain kumman syystä kyseinen tarina herätti foorumilla sen verran huomiota, että jengi tuntui käyvän aivan kuumana kun päätin olla jatkamatta kyseistä tarinaa kahta osaa enempää (mielestäni se on tuollaisena novellimuotoisena paras...). Ehkä juuri siitä syystä eräs foorumin käyttäjä lähestyi minua ja teki minulle mielenkiintoisen tarjouksen: ilmaisia vaippoja tarinoita vastaan! Rohkeana tyttönä päätin luonnollisesti tarttua tilaisuuteen.

Huomaamattomaan postipakettiin käärityt vaipat olivat uskomattoman kauniita: paksut neliteippiset vaipat, joiden edustaa koristaa erittäin vauvamainen kuviointi (vieläpä tekstillä "baby") - toisin sanoen vaippa, jollaista olen aina halunnut kokeilla. Minun oli välittömästi mentävä lähimpään julkiseen vessaan laittamaan toinen vaippa päälleni... vaikka en tiedä oliko se kovin järkevää, pienessä tilassa teippivaipan kiinnittäminen kun on lähes kohtuuttoman hankalaa. Lisäksi otsalohkoni sykki punaisena pelkästään jännityksestä, kun koko ajan olin aivan varma, että joku pian kävelisi sisään ja kuulisi varsin kovaäänisen vaippani rapinan.

Lopulta sain vaipan kuitenkin kiinni. Se oli mahtava! Istui aivan upeasti. Vaippa paitsi näytti, myös tuntui hyvältä päällä. Materiaali oli pehmeää ja kutkutteli sisintä pienelläkin liikkeellä. Isolta vaikuttanut vaippa ei ollut edes yhtään liian iso, tällainen läskiperse kun tunnetusti olen, mutta paksu kylläkin. Tosin olen kuullut, että vieläkin paksumpia vaippoja on olemassa, mutta ne ovat toistaiseksi jääneet minulta todistamatta. Itse asiassa tähän mennessä minulla on kokemusta tasan neljänlaisista vaipoista: Liberon yökastelijavaipoista, Tena pantseista, Seni-merkkisistä halpavaipoista ja nyt siis amerikan ihmeistä nimeltä Bambino. Ei ole vaikea arvata, mikä vie minun asteikollani voiton siitäkin huolimatta, että Liberoihin on pakko suhtautua nostalgisesti... Mutta siitä lisää toiste.

Loppupäivän oleskelin siis vaipat jalassa. Pyörin kaupungilla ja tein ostoksia, mutta koko ajan mukana oli sitä toivottua ekstrajännitystä. Vaippa oli sen verran paksu, että sen saattoi mielestäni erottaa vaatetukseni alta, mutta en silti usko kenenkään kiinnittäneen tällaiseen mahdollisuuteen huomiota. Sen sijaan hain itse kokemuksesta äärimmäisyyksiä tekemällä pari tyhmää temppua, esimerkiksi riisumalla housuni kokonaan supermarketin sovituskopissa ja ihailemalla vaippaani sen peilistä. Vain ajatuskin siitä, että joku vetäisisi verhon ajattelemattomuuttan auki sai sieluparkani sykkimään pimeää nektaria... Toinen huomattavan typerä tekoni oli ajoittainen pyllistely, jota siinä ihmisvilinässä tein milloin milläkin tekosyyllä, vaikka tiesin housujeni olevan vyötäröltään matalahkot.

Nöyryytysfetissini ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minulla olisi uskallusta todella nöyryyttää itseäni. En voisi kuvitellakaan käveleväni tyyliin aurinkorannalla jalassani pelkät Bambinot, vaikka ajatus kuinka sisintäni kiehtookin. Minulle tärkeää ei kuitenkaan ole kehoni maine vaan oma identiteettini. En missään tapauksessa halua tuttujen ihmisten yhdistävän minuun minkäänlaisia viitteitä kiinnostukseni kohteista. Yleisessä marketissa on kuitenkin yleensä se hyvä puoli, että ihmiset harvoin tuntevat sinua, eivätkä kiinnitä huomiota, vaikka jolla kulla jotain valkoista housujen raosta pilkottaisikin. Kellonaikakin palveli tarkoitustani, sillä harva tuttavani liikkui siellä päin siihen aikaan.

Päivän kohokohtana oli päättää vaipan elinkaari sille ominaisella tavalla. Nyt täytyy heti alkuun huomauttaa, että pelkään ulostefetissejä yli kaiken, joten tällä tarkoitan pelkästään numero ykköstä. Juodessani reilusti nesteitä päivän aikana rakkoni oli todella alkanut täyttyä. Minun ei ollut alkujaan tarkoitus käyttää vaippaa vielä, mutta koska olin "pakotettu" tilanteeseen, muuten luonnollisesti mieleni. Halusin tehdä sen mahdollisimman hyvällä paikalla, piilossa, mutta kuitenkin julkisesti, sillä halusin kokea sen nöyryyttävän tunteen, jonka kuvittelin saavani joutuessani suorittamaan jotain perin yksityistä julkisella paikalla - ja vielä vaippaan kuin pikkulapset!

Valitsin siis paikallisen Stockmannin, jossa etsin paikan kyyristyä. Olin katselevani tavaroita, levitin jalkojani ja annoin tulla. Kuuma pissa levisi vaippaan uskomattomalla tavalla. Aluksi tuntui, että olin litimärkä, mutta hetken kuluttua tilanne tuntui tasoittuvan. Punastelin. Mitä ihmettä olinkaan mennyt tekemään. Vaippa tuntui märkänä todella painavalta ja hetkeksi iski todellinen paniikki, sillä halusin siitä pian eroon. Kenties märät vaipat eivät ole se minun juttuni tässä fetississä. Onneksi pääsin pian vessaan, jossa riisuin vaipan, kuivasin alapääni ja piilotin vaipan huolella yleiseen roskakoriin. Samalla mietin, että olihan tullut taas koettua sellainen masokistinen hullunmyräkkä, että se täytyy ottaa pian uudelleen...


torstai 1. heinäkuuta 2010

Minun infernoni - osa 2

Sisään astui kolmas mies, jolla oli tällä kertaa käsissään kokonaan uudet vaatteet. Asukokoelmaan kuuluivat lapsellisen näköiset sukkahousut, lolitamainen mekko pitsikoristein, ja mustat, nukkemaiset kengät. Käsirautani aukaistiin ja minun käskettiin vetää vaatteet ylleni. Riisuin itseni noiden kolmen miehen silmien edessä ja puin vaatteet niin nopeasti kuin olotilaltani pystyin. Mekko sai minut näyttämään vauvanukelta, jollaisilla olin leikkinyt lapsuudessani. Sain päähäni vielä pitsikoristeisen myssyn, jonka jälkeen minut talutettiin takaisin eteiseen. Tutin he sentään ottivat minulta pois.

Pukumiesten joukko teki välittömästi tilaa nähdeksään kaltaiseni ilmestyksen. Minut ohjattiin keskelle huonetta, jotta kaikki saattoivat nähdä minut. Siellä odotti myös vanhemman puoleinen prostituoitu, joka oli pukeutunut keskiaikaisen sisäkön vaatteisiin. Tämä ruma ja vankkarakenteinen nainen katsoi minua yhtä kylmästi kuin kaikki ympärilläni olevat mieshenkilöt. Seuraavaksi minulle kuiskattiin ohje, jota en olisi selvinpäinkään ymmärtänyt kertakäskynä: "laske allesi".

Tiedostin tilanteen toivottomaksi. Minulla ei ollut pakotietä. Miehet olivat piirittäneet minut ja he odottelisivat kyllä vaikka koko päivän saadakseen haluamansa. Jännityksen ja huumeiden luoman tilani takia rakkoni oli joka tapauksessa ehtinyt tuottaa minulle jo jonkin verran vaivaa, joten päätin tehdä sen nopeasti, jotta koettelemus olisi äkkiä ohi. Pinnistin luonnollisesti, mutta mitään ei tapahtunut. Se oli huomattavasti hankalampaa kuin olin kuvitellut. Yritin rentoutua, mutta siitäkään ei tullut mitään. Kaikkien niiden miesten katsellessa oli täysin mahdotonta lirauttaa vähänkään.

Ponnistelin ja ponnistelin jalat kippurassa, mutta tuloksetta. Se oli kuin yrittäisi saada orgasmia pakon edessä. Jonkinaikaa sitä katsottuaan vanhempi naisprostituoitu sanoi tiukalla äänellään, että ongelmiini löydettäisiin kyllä apua, jos en siihen pystyisi. Samassa hän läimäytti minua täysin varoittamatta poskelle. Yllätys sai keskittymiskykyni herpaantumaan ja yllättäen keskeytynyt ponnistelu vapautti sulkijalihakseni. Tunsin kuuman suihkun valuvan pitkin leviävän takapuoleeni ja sisäreisiini, valuvan pitkin jalkojani ja lopulta lorisevan punaiselle kokolattiamatolle. Naiivina tyttönä olin suorituksestani helpottunut.

Siinä samassa vanhempi prostituoitu tarttui minua hiuksista, taittoi minut kumaralle, nosti hamettani, laski housujani ja antoi minulle kunnon piiskauksen samalla noitumalla minulle, kuinka paha tyttö olin ja miten rumasti olin juuri tehnyt. Aistieni ollessa nyt herkemmillään tuo käsittely tuntui pahemmalta kuin aiempi piiskaus. Tunsin jopa kaipaavani sitä helvetin tuttia! Miesjoukko katseli kasvottomana massana alistustani ja kuulin heidän hengityksensä kiihtyvän ja syventyvän. Olin vaiti ja otsalohkoni sykki häpeän tunteesta. Pahempaa oli kuitenkin luvassa, kuten sain huomata naisen raahatessa minut toiseen huoneeseen miesjoukon seuratessa perässä.

Se huone oli kauttaaltaan kirkkailla väreillä koristeltu pyöreän muotoinen huone, jonka keskellä oli korotettu lavantapainen. Sen päällä oli illan siihen mennessä suurin hämmästykseni, valtavan kokonen hoitopöytä. Minut talutettiin sen luo miesjoukon hajaantuessa ympärilleni "katsojasyvennökseen". Nainen käski minun käydä makuulleen pöydälle. Päästäni pyörällä, häpeästä ja pelosta sekaisin päätin olla tottelevainen, jotta ainakaan fyysistä kärsimystäni ei tämän illan aikana enää päästäisi lisäämään.

Siinä minä makasin, kymmenien perverssien raharikkaiden liikemiesten katsellessa, lolita-asuisena fantasiahahmona, sukkahousut kastelluina, vanhemman naishenkilön "hoidettavana" jättikokoisella hoitopöydällä. Aivan aluksi sain tutun tuttini takaisin, vaikka se tällä kertaa oli luonteeltaan rangaistusmainen. Nainen posti jalastani kengät ja veti märät sukkahousuni pois. Nöyryyttääkseen minua hän painoi ne lähelle kasvojani, jotta näkisin, miten kastuneet ne olivat. Alapää paljaana hän käski minut nostaa jalat ylös. Värisevin elein sen teinkin ja paljastin samalla koko kalleuden sille osaa "katsomosta", joka sattui olemaan takapuoleni takana. Imin tuttiani ja katsoin tiukasti kattoa.

Samalla tunsin katsojien hengitysten taas kiivastuvan. Nainen kaivoi esiin kahdet käsiraudat ja lukitsi ranteeni tiukasti nilkkoihini, kunnes olin tyystin avuttomassa asennossa. Asento sattui. Tutti vaimensi taas nyyhkytykseni. Sitten kuulin muovista rapinaa ja ymmärsin, mitä oli tapahtumassa: minulle laitettaisiin vaippa! Hetken paniikissa yritin rimpuilla irti ansastani, mutta se oli hyödytöntä. Nainen asetteli vaipan auki peppuni alle, läimäytti minua kipeästi ja alkoi laittaa sitä tottunein käsin kiinni. Nyyhkin voimakkaasti järkytyksestä, kivusta jä häpeästä. Miesten joukkio hengitti kiivaasti ja aavistin usean päässeen päämääränsä. Kun vaippa oli kiinni, usea katsoja poistui.

Kahleeni irroitettiin ja minun käskettiin nousta pöydälle seisomaan. Horjuvin jaloin toteutin jo ihmeenä pitämäni teon ja paljastin vaippatakamukseni koko ympäröivälle miesjoukolle. Seuraava käsky kuului "kumarru". Suljin silmäni ja annoin kyyneleeni tippua maahan. Kumarruin ensin yhteen suuntaan, sitten toiseen ja näin miehiä selkeästi kiihottava kumarrus tuli suoritettua joka suuntaan. Kun olin sen tehnyt, minun käskettiin laskeutua. Samassa tunsin vihlovaa kipua ja kaikki pimeni jälleen.

***

jatkuu...

lauantai 22. toukokuuta 2010

Minun infernoni - osa 1

Ajattelin kirjoittaa vuorostaan hiukan synkemmän sadomasokistisen tarinan kepeämmän ja arkisemman Johanna-tarinan vastapainoksi. Tässä tarinassa pyrin olemaan ainakin omien mieltymysteni suhteen mahdollisimman estoton! -kirjoittaja

**

Eloni vaelluksen alkuvaiheilla minä harhailin pitkin synkkiä katuja, polulta oikealta poikenneena. Kovin raskasta on sanoinkuvailla sitä olotilaa, sitä paikkaa ja niitä tapahtumia, joita ajatellessa vielä muistikin säikkyy. Se ei ollut kaukana henkilökohtaisesta helvetistä, mutta koska myös jotain korvaamattoman nautinnollista siitä sain, täytyy minun tapojeni mukaan se tässä nyt kuvata. Se tapahtui Amsterdamissa.

Olin kammottavassa olotilassa. Kehoni oli pumpattu täyteen mikä kamalimpia mömmöjä ja kaasuja, joita vain Amsterdamin yöelämässä voi 20-vuotias nuori neitokainen karskeilta hollantilaismiehiltä pyytämällä saada. Olin harrastanut seksiä sen illan aikana ainakin viiden eri tyypin kanssa, joista viimeisin oli lopuksi puukolla ryöstänyt rahani, laukkuni ja päällysvaatteeni. Kuljin rikkonaisessa pikkumustassa, meikit naamalle levinneenä, hirvittävän vesisateen läpi alueelle, joissa loistivat punaiset lyhdyt. En tiedä, mitä siellä tein, olin aivan neuvoton. Sitten eräs ovi avautui ja minut pyydettiin sisään.

Se paikka sai ihoni kanan lihalle. Punaisena hehkuva eteinen täynnä virallisen näköisiä pukumiehiä, joista osa siemaili shampanjaa tarjoilijoiden kantaessa niitä heille miten ehtivät. Eteisen katossa oli kultakirjaimin muotoiltu lause "Ken tästä käy, sen kaikki toiveet täytetään", näin sain kuulla jälkeenpäin. Nyt minut talutettiin tästä tilasta suoraan seuraavaan, synkkään mustaan huoneeseen, josta muistikuvani ovat hyvin heikot.

Seuraavaksi istuin yksin kokolattiamatolla varustetussa huoneessa. Päälläni oli röyhelöpitsein koristeltu korsetti, pieni musta alushame, stringit, verkkosukat ja tiukasti nyöritetyt korkeakorkoiset kengät. Istuin varsin lyhyellä sängyllä, jossa oli kaide vain ydessä päässä. Samassa sisään astui muuan mieshenkilö, yllään tumma puku ja kasvoillaan pitkällä nokalla varustettu teatterinaamio. Ovi sulkeutui ja mies kaveli viereeni. Hän seisoi ensin hiljaa ja sanoi "nouse". Nousin horjuvin jaloin ylös ja katsoin minua yli kaksikymmentä senttiä pidempää miestä kasvoihin. "Käy makaamaan" hän sanoi ja minä tein työtä käskettyä. Ajattelin, että oli taas aika antautua aistien vietäväksi. Toisin kävi.

Kuulin miehen vetävät teräaseen tuppeesta. Mieleeni tuli huutaa apua, mutta mies totesi kylmästi "ole hiljaa". Mitä sairasta tämä julma mies voisi minulle keksiäkään? Olin täysin hänen armoillaan. Mies siveli puukkonsa terällä sisäreisiäni ja vilunväreet kulkivat läpi kehoni. Alushamettani nostettiin ja puukko tunkeutui hiljaa stringieni alle. Pienellä nipaisulla mies leikkasi niiden saumat poikki.

Sen jälkeen sisään astui toinen mies, yllään hiukan erilainen teatterinaamio. Hän heilutteli kädessään victoriaanista piiskaa. Tunsin ikävän vihlaisun takapuolessani, kun toinen mies käski minun kääntyä ympäri. Makasin mahallani lyhyen sängyn reunalla ja laskin polveni maahan. Mies nosti jälleen hamettani ja poisti stringit tieltä. Sitten hän sulki käteni selkäni taakse käsiraudoin. Toinen mies asettui taakseni piiska kädessään, mutta toinen istui sängylle viereeni. Hän tarrasi minua hiuksista kiinni ja nosti päätäni. Mieleni teki huutaa, mutta en uskaltanut. Mies näytti minulle kädessään olevaa vauvojen tuttia. "Aukaise suusi" mies sanoi. En uskaltanut laittaa vastaan. Posket punoittaen nappasin tutin suuhuni. "Älä pudota sitä." Mies sanoi ja sitten alkoi paukkua.

Se oli suorastaan uskomatonta. Piiskan läimäytykset tuntuivat joka solussani. Purin tuttia voimalla ja puristin silmiäni kiinni. Toinen mies tuijotti minua suoraan silmiin ja piti edelleen kiinni hiuksistani. Piiskaaja korjasi välillä asentoani, nosti takapuoltani ylöspäin ja jatkoi taas. Sitä jatkui pitkään, aivan liian pitkään. Minua on piiskattu aiemminkin ja jo viisi minuuttia täyttä settiä tuntuu äärimmäiseltä kokemukselta, mutta nyt nämä vanhat äärirajat tuntuivat olevan lasten leikkiä.

Lopulta piiska lopetti viuhumisensa. Poskeni olivat kyyneleistä märät. Purin tuttia edelleen ja yritin purkaa itkuni siihen. Seuraavaksi luvassa oli se, mitä olin odottanutkin. Kummatkin miehet astuivat vuorollaan taakseni, tarttuivat kaksin käsin levitetyistä reisistäni ja antoivat kalunsa työntyä sisälleni. Samaan aikaan toinen miehistä katseli minua suoraan silmiin. En tiedä kumpi tuntui pahemmalta, miesten hätäiset liikkeet vai takapuoleni uskomaton kuumotus tilanteen ollessa päällä. Tuijotuksesta en paljoa välittänyt, tiesin sen tuovan nautintoa lähinnä miehille itselleen. Tutti tuli jälleen tarpeeseen, se myös auttoi vaimentamaan voihkintani matalaksi vingunnaksi.

Kun kumpikin miehistä oli saanut halunsa tyydytettyä ja peppuni oli aivan hellä. Minua oksetti. Huumeiden vaikutus oli yllättäen alkanut laantua ja hiukan lamaantuneet tuntoaistini nousivat yliherkkään tilaan. Makasin kyyryssä sängyllä silmät tiukasti kiinni, voimakkaasti nyyhkien ja tuttia voimalla purren. Miehet katselivat kylmästi olotilaani armeliaan pitkään, kunnes oli jälleen aika nostaa kärsimykseni uudelle tasolle.

***

jatkoa seuraa...